’Jalka potkee, suksi notkee sujuilevi sukkelaan’
Hiihtoloman juuret juontavat sekä Kouvolaan ja Kauniaisiin, missä liikunnanopettajat kehittelivät 1900 luvun alkupuolella ajatusta koululaisten talvilomasta. Kouluhallitus hyväksyi idean ja vuonna 1933 hiihtoloma otettiin käyttöön kaikissa Suomen kansa- ja oppikouluissa. Hiihtoloman viettoon vaikutti myös kansanterveysnäkökulma, sillä jo tuolloin ajateltiin, että liikunnallinen loma talvella olisi hyödyllistä terveydelle. Hiihtoloma onkin säilynyt tärkeänä perinteenä Suomessa, ja sitä vietetään edelleen useimmissa kouluissa ja työpaikoilla talvilomana, jolloin ihmiset voivat rentoutua ja nauttia talvisista aktiviteeteista.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset viettävät hiihtolomaa sekä reippaillen että rentoutuen ja nauttien yhdessäolon ilosta läheistensä kanssa. Moni haluaa talven taittuessa matkustaa etelän lämpöisille aurinkorannoille, mutta suosittuja talvilomakohteita ovat myös hiihtokeskukset, joissa voi harrastaa laskettelua, lumilautailua, hiihtoa ja muita lumilajeja.
Koronavuosien aikana vietettiin enemmän aikaa kotona, etätöissä ja jopa eristyksissä. Tämä on voinut aiheuttaa haasteita niin henkiselle kuin fyysisellekin terveydelle. Liikkumattomuus ja istuminen pitkiä aikoja ovat todellisia terveysriskitekijöitä, joten hiihtoloma on mainio mahdollisuus irrottautua arjesta, liikkua enemmän ja kokeilla uusia juttuja, vaikkapa avantouintia, talvivaellusta, retkiluistelua. Perheen kanssa vietetty aika luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantaa hyvinvointia.
Terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluvat myös talviloman viettoon
Asianmukaiset varusteet, sään ja olosuhteiden mukainen pukeutuminen sekä riittävä ravinto ja nesteytys ovat turvallisen talviliikunnan takeita. Suomalaiset ovat hyvin tietoisia siitä, että tapaturmariski liittyy vauhdikkaisiin lajeihin, varsinkin, jos taitojen ylläpidossa on pidetty taukoa. Kannattaa muistaa, että loma on lomaa, eikä suorittamista. Jos edellisestä halfpipesta on jo aikaa, niin otetaan malttia aloituksiin. Tekniikkalajeissa kerran opittu taito palautuu nopeasti ja vaativuutta voi nostaa nopeastikin.
Aina kuitenkin tapahtuu ja sattuu, nilkka saattaa nyrjähtää, sääri murtua tai joku muu paikka venähtää. Omien ensiaputoimien jälkeen voi – tapauksesta riippuen – olla tarpeen hakeutua ammattilaisten akuuttiin hoitoon ja edelleen jatkokuntoutukseen. OmaFysio -klinikoilla on asiantuntemusta talvisten tapaturmavammojen hoidossa. Toimipisteitä löytyy kaikkialta Suomessa, yli 300 paikkakunnalta.